Lapsen Uniongelmat 2025: Täydellinen Opas Vanhemmille

Jopa 22-40 prosenttia suomalaisista vanhemmista raportoi univaikeuksia alle kaksivuotiailla lapsillaan, osoittaa Uniliiton kokoama suomalainen tutkimustieto. Lapsen uniongelmat eivät ole vain lapsen ongelma – ne kuormittavat koko perhettä ja voivat vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten hyvinvointiin.

Jos haluat kattavan oppaan kaikista unihäiriöistä, katso unihäiriöt-oppaasemme 2025. Tässä artikkelissa keskitymme nimenomaan lasten uniongelmiin ja niiden ratkaisuihin ikävaiheittain.

Miksi Lukea Tämä Artikkeli?

✅ Ikäkohtaiset ratkaisut – Vauvasta kouluikään, jokaiselle vaiheelle omat vinkit ✅ Tutkittu tieto – Perustuu THL:n, HUS:n ja kansainvälisiin tutkimuksiin ✅ Käytännön työkalut – Konkreettiset keinot, joita voit kokeilla heti tänään ✅ Milloin lääkäriin – Selkeät kriteerit, milloin hakea ammattiapua ✅ Koko perheen hyvinvointi – Myös vanhempien jaksamisesta huolehtiminen

---

Video: Lapsen Uniongelmat Selitettynä

Videon yhteenveto: Videolla käsitellään lasten yleisimpiä uniongelmia, niiden syitä ja tehokkaita ratkaisukeinoja asiantuntijan näkökulmasta.

---

Sisällysluettelo

• 1. Mitä Ovat Lapsen Uniongelmat?
• 2. Yleisimmät Uniongelmat Ikävaiheen Mukaan
• 3. Uniongelmien Syyt
• 4. Käytännön Ratkaisut Vanhemmille
• 5. Milloin Hakea Apua Lääkäriltä?
• 6. Vanhempien Jaksaminen
• Usein Kysytyt Kysymykset

---

1. Mitä Ovat Lapsen Uniongelmat?

Mikä On Lapsen Uniongelma?

Lapsen uniongelma on tilanne, jossa lapsen uni poikkeaa merkittävästi ikätasolle tyypillisestä nukkumisesta ja heikentää lapsen tai perheen toimintakykyä. Yleisimpiä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily ja vuorokausirytmin häiriöt. Uniongelmia esiintyy noin 20-30 prosentilla lapsista ikäryhmästä riippumatta.

Terveyskirjaston mukaan erilaiset lievät uniongelmat ovat lapsilla yleisiä ja voivat olla kehitykseen kuuluvia ilmiöitä. On tärkeää erottaa normaali kehitykseen liittyvä unirytmin vaihtelu todellisesta unihäiriöstä.

Normaalin ja ongelmallisen unen erottaminen:

---

2. Yleisimmät Uniongelmat Ikävaiheen Mukaan

Vauvaikä: 0-12 Kuukautta

Ensimmäisen elinvuoden aikana vauvan uni kehittyy valtavasti. THL:n CHILD-SLEEP-tutkimuksen mukaan vastasyntyneen uni on rakenteellisesti kehittymätöntä ja vuorokausirytmi kypsymätön.

Tyypillisimmät vauvaiän uniongelmat:

Uniassosiaatio-ongelma ilmenee noin 5-6 kuukauden iästä alkaen. Vauva ei pysty nukahtamaan ilman tiettyä tapaa, kuten imetystä, tuudittelua tai sylissä kantamista. Tämä johtaa siihen, että vauva vaatii yöheräämisissä aina vanhemman apua nukahtaakseen uudelleen.

Vuorokausirytmin kypsymättömyys on biologinen tosiasia ensimmäisten kuukausien aikana. Vauva nukkuu ja valvoo eri tahdissa kuin muu perhe. Noin 3-4 kuukauden iästä alkaen vauvalla on valmius säännölliseen rytmiin.

Liiallinen yöheräily voi johtua monista syistä: nälästä, epämukavuudesta, kivusta tai opituista tavoista. Suomalaisen tutkimuksen mukaan 8 kuukauden iässä 56 prosenttia lapsista herää vähintään kahdesti yössä ja tarvitsee vanhemman apua nukahtaakseen uudelleen.

Taaperoikä: 1-3 Vuotta

Taaperoiässä unen rakenne kypsyy ja yöheräily alkaa vähentyä. Samaan aikaan kehittyvä mielikuvitus voi kuitenkin tuoda uusia haasteita.

Nukkumaan asettumisen vaikeus on yleinen leikki-iän kynnyksellä. Lapsi ei tahdo käydä nukkumaan, pitkittää iltaa keksimällä uusia leikkejä tai pyytämällä lisää iltasatuja. Mielenterveystalo.fi korostaa, että tehokkain apu ovat selkeät, rauhoittumista tukevat iltatoimet.

Painajaiset ja pelot alkavat yleistyä mielikuvituksen kehittyessä. Lapsi voi pelätä pimeää, yksin nukkumista tai kuvitteellisia hahmoja.

Päiväunien muutokset voivat sekoittaa yöunta. Liian pitkät tai vääräaikaiset päiväunet voivat johtaa nukahtamisvaikeuksiin illalla.

Kouluikä: 6-12 Vuotta

Lastenpsykiatri Juulia Paavosen mukaan uniongelmat vaivaavat ainakin ajoittain joka viidettä koululaista. Kouluikäisten ongelmat eroavat merkittävästi pienempien lasten haasteista.

Viivästynyt unirytmi on yleisin kouluikäisten ongelma. Lapsi ei saa unenpäästä kiinni illalla, mikä johtaa univelkaan ja päiväväsymykseen. Taustalla voi olla liiallinen ruutuaika, epäsäännöllinen rytmi tai murrosiän biologiset muutokset.

Koulustressi ja huolet voivat valvottaa. Koulun tai luokan vaihtaminen, riidat, kiusaaminen tai oppimisen vaikeudet heijastuvat helposti uneen.

Parasomniat eli unenaikaiset poikkeusilmiöt, kuten unikauhukohtaukset ja unissakävely, ovat yleisimmillään ala-asteiässä. Ne ovat tyypillisesti hyvänlaatuisia ja häviävät teini-ikään mennessä.

Lue lisää nukahtamisvaikeuksista ja niiden ratkaisuista.

---

3. Uniongelmien Syyt

Miksi Lapsi Ei Nuku Hyvin?

Lapsen uniongelmien taustalla voi olla useita eri tekijöitä. HUS:n väitöskirjatutkimus osoittaa, että varhainen lyhyempi unen pituus, äidin masennus, kielteinen perheilmapiiri sekä vanhemman määräävä kasvatustyyli lisäävät riskiä lapsen uniongelmille.

Biologiset syyt:

• Vuorokausirytmin kypsymättömyys (erityisesti vauvoilla)
• Kehitysharppaukset ja motoristen taitojen oppiminen
• Hampaiden puhkeaminen
• Sairaudet ja kiputilat
• Allergiat ja hengitysongelmat

Ympäristötekijät:

• Epäsäännöllinen päivärytmi
• Liiallinen ruutuaika, erityisesti illalla
• Nukkumisympäristön häiriöt: valo, melu, lämpötila
• Kofeiinia sisältävät juomat

Psykologiset tekijät:

• Stressi ja huolet
• Elämäntilanteen muutokset
• Pelot ja ahdistuneisuus
• Perheristiriidat

Opitut tavat:

• Uniassosiaatiot eli nukahtamistavat, jotka vaativat vanhemman läsnäoloa
• Epäjohdonmukaiset nukkumaanmenorutiinit
• Liian myöhäiset tai pitkät päiväunet

---

4. Käytännön Ratkaisut Vanhemmille

Vaihe 1: Säännöllinen Vuorokausirytmi

Säännöllinen rytmi on kaiken perusta. Potilaan Lääkärilehden artikkelissa korostetaan, että vuorokausirytmin säännöllistäminen on tärkeää aina kun lapsella on univaikeuksia.

Käytännön vinkit:

• Pidä kiinni säännöllisistä nukkumaanmeno- ja heräämisajoista myös viikonloppuisin, maksimiero noin tunti arkipäiviin
• Tarjoa ruokailut ja aktiviteetit samaan aikaan joka päivä
• Varmista riittävä ulkoilu ja liikunta päivällä
• Rajoita päiväunia tarvittaessa, mutta älä jätä niitä kokonaan pois liian aikaisin

Vaihe 2: Rauhoittavat Iltarutiinit

Toistuvat iltarutiinit viestivät lapselle siirtymistä päivän touhuista uniaikaan. Terveystalon asiantuntijoiden mukaan nukkumaanmenon rauhoittaminen ja positiivinen tunnelma luovat hyvät edellytykset nukahtamiselle.

Hyvä iltarutiini kestää noin 30-45 minuuttia ja sisältää:

• Iltapala rauhallisessa tunnelmassa
• Peseytyminen ja hampaiden pesu
• Pyjaman pukeminen
• Rauhallista yhdessäoloa: lukemista, hiljaista juttelua
• Hyvän yön toivotukset ja halaukset

Vältä illalla:

• Ruutuaikaa vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa
• Riehaantumista ja fyysistä aktiivisuutta
• Sokeripitoisia välipaloja
• Jännittäviä tarinoita tai ohjelmia

Vaihe 3: Optimaalinen Nukkumisympäristö

Huoneen tulisi olla:

• Riittävän pimeä, mutta turvallinen tarvittaessa pieni yövalo
• Viileä, noin 18-20 astetta
• Hiljainen tai tasainen taustahäly tarvittaessa, kuten valkoinen kohina
• Siisti ja rauhallinen, ei liikaa leluja näkyvillä

Lue lisää makuuhuoneen uniympäristön optimoinnista.

Vaihe 4: Uniassosiaation Muuttaminen

Jos lapsi tarvitsee tietyn tavan nukahtaakseen, kuten imetystä tai sylissä kantamista, häntä voi lempeästi opettaa nukahtamaan itsenäisemmin.

Lempeät unikoulumenetelmät:

Tassuttelu: Vanhempi rauhoittaa lasta kevyesti paijaamalla, mutta siirtyy sivuun ennen kuin lapsi nukahtaa. Tavoitteena on, että lapsi oppii viimeistelemään nukahtamisen itse.

Häivyttäminen: Vanhemman läsnäoloa vähennetään asteittain. Ensin istutaan vieressä, sitten kauempana, sitten oven suussa, kunnes lapsi nukahtaa itsenäisesti.

Tarkistuskäynnit: Lapsi laitetaan sänkyyn hereillä, ja vanhempi käy tarkistamassa säännöllisin väliajoin, esimerkiksi 3, 5 ja 10 minuutin välein.

---

5. Milloin Hakea Apua Lääkäriltä?

Merkit, Jotka Vaativat Ammattilaisen Arviota

Mehiläisen lastenlääkärit suosittelevat hakeutumaan vastaanotolle, jos:

• Uniongelmat jatkuvat yli 2-3 viikkoa kotikonsteista huolimatta
• Lapsi on jatkuvasti päivisin väsynyt tai nukahtelee
• Lapsi kuorsaa voimakkaasti tai hänellä on hengityskatkoksia
• Lapsi on kivuliaan oloinen yöllä
• Aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa äkillisesti heräillä
• Lapsen päiväkäyttäytyminen muuttuu merkittävästi
• Vanhemmat ovat uupuneita eivätkä jaksa enää

Mitä Lääkäri Tutkii?

Unihäiriöiden selvittely aloitetaan useimmiten lapsen ja vanhempien haastattelulla sekä unipäiväkirjan pidolla. Lääkäri:

• Sulkee pois fyysiset syyt, kuten korvatulehduksen, refluksin tai uniapnean
• Arvioi lapsen yleisen kehityksen ja mielenterveyden
• Antaa yksilölliset ohjeet unihygienian parantamiseen
• Ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai univalmentajalle

Melatoniinista: Lastenpsykiatri Juulia Paavonen varoittaa, ettei nukahtamista helpottavaa valmistetta pidä käyttää ilman lääkärin ohjeistusta, sillä väärin annosteltuna se voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Lue lisää melatoniinista ja sen käytöstä.

---

6. Vanhempien Jaksaminen

Miksi Vanhempien Uni On Tärkeää?

Lapsen uniongelmat kuormittavat koko perhettä. HUS:n tutkimuksen mukaan vauvan yöheräily liittyy äidin masennukseen erityisesti silloin, kun myös äidin uni häiriintyy.

Vanhemman uupumuksen merkkejä:

• Jatkuva väsymys ja ärtyneisyys
• Keskittymisvaikeudet
• Itkuherkkyys
• Tunne, ettei jaksa
• Parisuhteen ongelmat

Vinkkejä Vanhempien Jaksamiseen

Vuorottelu: Jos mahdollista, vuorottelkaa kumppanin kanssa yöheräilyissä. Yksikin katketon yö viikossa voi auttaa palautumaan.

Avun pyytäminen: Älä epäröi pyytää apua isovanhemmilta, ystäviltä tai ammattilaisilta. Lapsen uniongelman hoitaminen on helpompaa, kun vanhempi on itse levännyt.

Oma hyvinvointi: Priorisoi oma leposi ja palautumisesi. Kun vauva nukkuu päivällä, nuku itsekin jos mahdollista.

Ammattilaisen tuki: Jos uupumus on merkittävä, apua saa neuvolasta, lääkäriltä tai univalmentajalta. Myös psykologinen tuki voi olla tarpeen koko perheelle.

---

Usein Kysytyt Kysymykset

K: Kuinka monta tuntia lapsen pitäisi nukkua? V: Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta keskimäärin vauvat tarvitsevat 14-17 tuntia, taaperot 11-14 tuntia, leikki-ikäiset 10-13 tuntia ja kouluikäiset 9-11 tuntia vuorokaudessa. Tärkeintä on, että lapsi on virkeä päivällä.

K: Onko unikoulu turvallinen lapselle? V: Uniliiton mukaan yksilöllisesti, oikein ja ikätasoisesti valittu unikouluttaminen ei tutkimusten mukaan traumatisoi lasta. Lempeät menetelmät ovat turvallisia ja tehokkaita.

K: Voiko lapsen unettomuus johtua mielenterveyden ongelmista? V: Kyllä, yhteys on kaksisuuntainen. HUS:n tutkimuksen mukaan lapsen univaikeus lisää merkittävästi riskiä psyykkisiin oireisiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen. Toisaalta univaikeuksien hoito voi lievittää myös muita oireita.

K: Milloin lapsen kuorsauksesta pitää huolestua? V: Satunnainen kuorsaus flunssan aikana on normaalia. Jos lapsi kuorsaa säännöllisesti, hänellä on hengityskatkoksia tai hän on päivisin poikkeuksellisen väsynyt, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Kyseessä voi olla lasten uniapnea.

---

Yhteenveto

Lapsen uniongelmat ovat yleisiä, mutta useimmiten hoidettavissa. Avainasemassa ovat säännöllinen vuorokausirytmi, rauhoittavat iltarutiinit ja johdonmukaisuus. Suurin osa lasten unihäiriöistä on lieviä, ja ne ratkeavat unihygienian parantamisella.

Lastenpsykiatri Juulia Paavonen tiivistää: "Uni on kivijalka kaikelle lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Nukkuminen on halvin investointi, jonka vanhemmat voivat lapsensa hyvinvoinnin eteen tehdä."

Muista, että apua on saatavilla. Jos uniongelmat eivät ratkea kotikonstein tai olet huolissasi lapsesi unesta, älä epäröi hakea ammattiapua neuvolasta tai lääkäriltä.

---

Lähteet

1. THL: Lapsen uni ja terveys (CHILD-SLEEP) -tutkimus
2. HUS: Lapsen univaikeudet lisäävät riskiä psyykkisiin oireisiin - Väitöskirjatutkimus
3. Terveyskirjasto: Unihäiriöt lapsella
4. Uniliitto: Lapsiperheen uni
5. PMC/NIH: Childhood sleep: physical, cognitive, and behavioral consequences
6. Mielenterveystalo: Lasten unihäiriöt

Kirjoitettu: 10.01.2025 | Päivitetty: 10.01.2025